Parallaksi-efekti

Kirjauskontojen opettajat muistuttavat tavan takaa, miten tärkeää on ymmärtää se mitä kirjoitettu on.
Kristillisyydessä tämä on korostunut kahdellakin tavalla. Ei riitä se, että papit kirkoissa ja rippikouluissa sitä alinomaan terottavat.
Sen lisäksi sillä on itse kirjoituksissa jollakin tavalla korostettu asema.  Jeesus perusteli omia tekemisiäänkin usein sillä, "että kävisi toteen mitä kirjoitettu on.." 
Ja kristinuskon perustaja apostoli Paavali viittasi usein, niinkuin hän itse uskoi, ikivanhoihin kirjoituksiin.
Mitä tulee niiden todelliseen vanhuuteen, niin katsotaanpa miten asia on nykytiedon valossa.

Parallaksi

Kun kävelemme tiettä pitkin aukean laitaa, tuleemme usein kiinnittäneeksi katseemme lähinnä olevaan kiintopisteeseen, joka voi olla tolppa, kivi tai vaikka tien varteen jätetty kärry tms. Sitä kohti kävellessä saavutamme ja sivuutamme sen nopeasti, ja taustalla oleva maisema näyttää vilistävän vielä nopeammin, mutta
samaan suuntaan mihin itse kuljemme. Tässä toteutuu parallaksi. Parallaksi on tuon kiintopisteen meistä nähden vastakkaisella puolella oleva kulma joka kuvastaa välimatkaa taustalla olevaan.   Kuvasta asia selkenee.     Kun kiinnitämme huomiomme lähinnä olevaan tolppaan, niin taustalla olevat puut näyttävät hyvin pieniltä, silti osa niistä on tolpan vahvuisia, jopa paksumpia. Kun kuljemme 10 metriä tietä myöten katse tolpassa, sen taitse näyttä kulkevan metsänreunaa ehkä 100 m. jolla matkalla on myös satoja puita. Kulma joka jää meistä katsoen vastakkaiselle puolelle on parallaksi.  Sitä mittaamalla saadaan tietää yhtä ja toista etäisyydestä metsänlaitaan.
 Tähtitieteessä menetelmää käytetään, ja mittasuhteet ovat sellaiset, että jos otamme maapallon läpimitan matkaksi joka vastaisi tässä tietä kulkemaamme 10 m pätkää, niin lähin tähti, Proksima Centauri näyttää pysyvänn vielä aivan paikallaan.
Tarvitaan tähtitieteellinen yksikkö AU, joka on yhtä kuin Maan etäisyys Auringosta, jotta pieni siirtymä on havaittavissa, ja silloinkin se on vain jotain 0.7 sekunnin luokkaa (1 sek. = 1 aste jaettuna 60:llä ja se vielä jaettuna 60:llä.
Tahdon tällä teroittaa sitä, että etäisyys kasvaa kilometreistä valovuosiksi, liikutaan todella käsityskykymme rajoilla.

Sananselityksen parallaksi-efekti

Saman tapainen parallaksi-ilmiö tapahtuu mainitussa sananselityksessä. Tosiasiassa tuo "mitä kirjoitettu on" viittaa kiintopisteeseen joka ajanlaskumme alussa ei ollut vanhempi kuin 550-600 vuotta, nimittäin israelin pakkosiirtolaisuuteen, "Baabelin vankeuteen".
Tuolloin nim. tuli akuutti tarve ja hyvä mahdollisuus alkaa kirjoittelemaan ylös vanhaa muistitietoa.
Ennen tuota episodia oli olemassa vain yksi dokumentoitu kirja, "Lain kirja", joka 2. Kuninkaitten kirjassa kerrotaan löytyneen temppelistä jota otettiin uudelleen käyttöön sen jälkeen kun Jahve-uskonto oli taas tilapäisesti voitolla muista ympäröivistä uskonnoista.
Suullista tietoa sensijaan oli yllin kyllin, niinkuin lukutaidottomilla kansoilla tapaa olla, ja se otettiin nyt käyttöön tarpeessa joka oli nimeltään "Israelin historian kirjoittaminen". Ja siltä näyttää vahvasti, että tuo historia suurimmaksi osaksi luotiin tuossa prosessissa.
Kun kirjoitukset sitten puhuvat Abrahamista, Mooseksesta ja Davidista ym, niiden suhteen on vähän samoin kuin Suomen muinaisrunojen Väinämöisen ja Ilmarisen kanssa. Voi olla, että tuon nimiset ukot ovat olleet olemassa, ja ainakin minä pidän sitä todennäköisenä. Mutta eivät ne mitään taivaankantta ole takoneet, eivätkä myöskään Sampoa. Eikä Väinämöinen ole räpiköinyt viikkokausia meressä, eikä sitä mikään Kokko, ilman lintu, ole sieltä noukkinut ja kantanut selässään kuiville. Puhumattakaan että olisi selitellyt tälle tekemisiään, kuten kuitenkin runo kertoo. 

Ei ole myöskään mitään syytä epäillä etteikö Abrahamia olisi ollut olemassa. Uskottavalta tuntuu sekin, että hän aikoi uhrata poikansa Isakin jumalalle.  Mutta tämä taas todistaa vain, että tuohon aikaan ihmisuhri oli niin tavanomainen asia että A. ei tullut edes ihmetelleeksi sitä kun sain käskyn oman poikansa uhraamisesta.
(tämä ei estänyt jahvelaisia myöhemmin paheksumasta sitä kun Molokille uhrattiin ihmisiä)

Mainituista merkkihenkilöistä nuorinkin, David, on todellisuudessa niin historia hämärään kadonnut että maailmasta löytyy yksi ainoa dokumentti, halkeillut kivitaulu, jossa mahdollisesti mainitaan tämän niminen heimopäällikkö.
Ja minkä sankaritarinan Babyloniassa toiminut kirjoittaja on siltikin hänestä saanut aikaan.

Ei ole merkitystä sillä, kumpi on vanhempaa perimätietoa, Mooseksen kirjat vai Kalevala,  sillä kaikella tässä maailmassa on taipumusta toteutua saman kaavan mukaan. Riittää kun saadaan selville mikä se kaava on.

Ihan 1:1 esimerkki parallaksi-efektin vaikutuksesta Raamatussa on ajantajun täydellinen puuttuminen. Ihmiset elivät lähes 1000 vuotiaiksi aikana jolloin oli siirrytty karjatalouteen ja suhteelliseen pysyvään asumiseen.  Antropologit väittävät että kulkutaudeista vapainta elämää sukumme on viettänyt aikana jona ei oltu aloitettu karjanhoitoa, asuttiin tilapäismajoituksissa paskannettiin puunoksalta alas maahan.

Sama ajantajunpuute jatkuu esmes matteuksen evankeliumsissa, joka esittää naurettavatn sukuselvityksen aina Aatamista alkaen Joosefiin, joka sitten ei edes ollut Jeesuksen isä.
Juuri tuo ajantajun puute Raamatun perustavinta laatua olevissa kertomuksissa on pääosoitus siitä,  minkä arvon voi antaa pääosalle muitakin kertomuksia.
Joukossa on (niin on aina) siteeksi täysin ymmärrettäviä asioita, mutta yht'äkkiä sitten jumala puuttuukin asiaan ja siirtää aurinkoa taaksepäin,  antaa sataa tulikiveä Sodomalaisten niskaan yms.
Panee kysymään että mikä on kristillisyyden liikkeellepaneva voima, kun sen kuitenkin pitää perustella itseään tällaisilla "pelastussuunnitelmaan" liittyvillä perusteluilla, jotka ovat totuusarvoltaan lähinnä hatusta vedettyjä.