14.4.2017

Trialismi ja enneagrammi

Trialismi ja enneagrammi 

Trialismi

Arvoituksellinen armenialainen George Gurdjieff lanseerasi kulttuuriimme paljonkin ajattelemisen aiheita, jotka hänen kuolemansa jälkeen unohtuivat korkeintaan teosofien vaalimaksi perinteeksi, mutta jotka ovat internetin aikakaudella putkahtaneet eri teitä uudelleen julkisuuteen.

Eräs niistä on enneagrammi-nimellä tunnettu systeemi, jolla hänen ja seuraajiensa mukaan voidaan todenmukaisesti kuvata ihmisten sisäistä maailmaa ja ihmisyhteisön toimintamekanismeja, ja niin edesauttaa niiden harmoonisuutta.


Nimi Gurdjieff kirjoitetaan todellakin yleisesti näin, translitteroituna meikäläisille aakkosille lähinnä englanninkielen kautta. Koska suomalaisilla on taipumus ääntää j niinkuin se suomeksi luetaan, vaikka se englannissa useimmiten ei niin menekään, haluan kertoa, että siinä tavoitellaan englannin soinnillista suhuäännettä. Saman tapaista mikä venäjässä kuvataan sillä x:n muotoisella krjaimella jossa on tolppa keskellä. Venäläinen kirjoitusasu onkin: Гюрджи́ев . Yrittäkää ymmärtää :)

Pitemmittä selityksittä piirrän siitä tähän kuvan: 



Tämän itämaisesta perinteestä lähtöisin olevan systeemin käyttö voi olla vaikkapa sellaista, että kullekin sakaralle annetaan oletusarvoksi joukko luonteenpiirteitä, joista sitten kunkin tulee valita itseensä sopivan kohdan, ja siitä sitten noita janoja pitkin päästään seuraavaan, jne, ja tuloksena on joukko tietoa siitä, miten pitäisi tai voisi tai ei saisi menetellä suhteessa siihen, jota tuo toinen sakara edustaa. 
Tämä on äärimmäisen pelkistetty, ja luultavasti täysin väärä, kuvaus enneagrammin funktiosta. Mutta ei tarkoitukseni olekaan ryhtyä siitä opettamaan. Asiasta kiinnostunut löytää netistä tuolla hakusanalla aineistoa vaikka millä mitalla.

Sensijaan haluan kiinnittää huomiota siihen, että tuossa kuviossahan näkyy keskellä ihan ilmiselvä tasasivuinen kolmio. 
Se paneekin kysymään, että onko minun missioni, trialistinen paradigma, jo valmiiksi keksitty!
Itse asiassa onkin, en ole edes kuvitellut muuta. Mutta olihan trigonometriset funktiotkin keksitty jo antiikin aikana ja silti Ohm kehitti niiden perusteella Ohmin lain.
Minulla taas on trialismista sanottavana jotakin mitä ei ennen ole sanotu!

Katsotaanpa, mitä enneagrammi kertoo trialismista.
Minulla on tässä J. G. Bennett'in asiaa käsittelevä kirja, josta luen mm.: 

"Ihmisellä on kolme toisiaan täydentävää luontoa: kehon luonto tahto eli yliaistinen (spirituaalinen) luonto sekä olenta eli sieluluonto. Sanotaan aivan oikein, vaikka asia ymmärretään puutteellisesti, että ihmisessä on kolme osaa: keho, sielu ja yliaistinen henki. Todellisuudessa ihmisessä keho, sielu ja henki ovat läsnä yhdessä kuten kolme osaa aterian valmistamisessa. Keho on verrattavissa keittiöön, sielu ateriaan ja henki (spirit) ja henki eli tahto tahto pääkokin johdolla ruokaa valmistaviin ihmisiin..." 


No niin, tuostahan selviää, että samoista asioista puhutaan. Ihmisen kolminaisuus on aivan selvästi esitetty. Mutta onhan se Raamatussakin, Paavali kokonaista yhdessä (yhdessä) kymmenistä kohdista tuli maininneeksi tuon saman asian. Se ei kuitenkaan estänyt kristinuskoa siirtymästä väärille raiteille!*
Miksi? Siksi koska uskonnon intressissä on projisoida tuo henki, spirit, itsemme ulkopuolelle, jumalaan. Siksi ihminen ei saa tuntea itseään eheäksi, ts. kolminaiseksi tekemättä sitä uskonnon ehdoilla (ja niitähän on melkoinen kirjo, kuppikunnasta riippuen)
Gurdjeffin ja Bennettin käsityksistä sensijaan en voi sanoa mitään tuomitsevaa tässä suhteessa. Sensijaan näkemykseni on, että enneagrammissa sekoitetaan se yksinkertainen kolminaisuuden kokemus liian monilla huomioon otettavilla seikoilla. Tuollaista kokonaisuutta ei yksinkertaisesti pysty hallitsemaan! 
Ehkä juuri sen vuoksi koko aate on hautautunut teosofien kammioissaan harrastamaksi salatieteeksi. 

Enneagrammia tutkineet, ja sitä työssään soveltavat väittävän sen paljastavan kaikkinaisessa toiminnassa kolminaisuuden, siis tavallaan juuri tuon saman suhteellisuuden joka tulee esiin Ohmin laissa. Mutta sen lisäksi kuvion toisiaan leikkaavat viivat tuovat esiin erinäisiä tendenssejä jotka pyrkivät muuttamaan kolmion funktioiden toteutumista, ja aiheuttavat siis missä hyvänsä toiminnassa mitä erilaisimpia lopputuloksia! 
Ja se, että toiminta on yleensäkin kuvattavissa kuviolla, merkitsee ilman muuta, että toiminnossa on muuntuneenakin tiettyä toistuvuutta, säännönmukaisuutta. 
J. G. Bennet kirjoittaakin:
Ensimmäinen asia enneagrammin ymmärtämiseksi on tapahtumien universaalisen samankaltaisuuden havaitseminen. Tapahtumien kolminaisluonnon puuttuminen merkitsee epätodellista: joku ulottuvuuksista on poissa..." 

Niinpä niin.
Epäilemättä ihminenkin on nimenomaan tapahtuma. 
Trialistinen paradigma, jota olen tässä yrittämässä saattaa ymmärrettävään muotoon, vaatii kuitenkin ensimmäiseksi sen varsinaisen kolminaisuuden löytämistä, ja se ei niinkään näyttäisi vaativan järjellä ymmärtämistä, vaan kokemista hiljaisena totuutena sisimmässään. Kokemusta, jossa keho, sielu ja henki ovat yhtaikaa mielen havaitsemina. Siitä havaitsemisesta käsin tunnistaakin sitten helposti kaikenlaisia väliin tulevia muuttujia, joita voi sitten kuvata vaikkapa juuri enneagrammilla.

Niinpä jatkossa kunnioitamme Gurdjieffin elämäntyötä sekä pidämme enneagrammia varteenotettavana teoriana, mutta tarkastelemme tuota (väreillä piirtämääni) kolmiota yksinomaan omaan kuvauksena oman olemuksemme kolminaisuudesta.

*Jokainen Paavalin kirjeitä lukeva voi  itse todeta, miten huolimattomasti Paavali kuvaa "syntistä" ihmistä eri yhteyksissä. Hän on milloin sielullinen, milloin lihallinen, milloin ruumiillinen, milloin luonnollinen (kaiken huippu!) jne.
Hengellisyys häilyy kuvauksissa potentiaalisena, jumalasta lähtöisin olevana ominaisuutena, ei missään tapauksessa inhimillisenä. Eräässä kohtaa puhutaan jopa sielullisesta ruumiista ja hengellisestä ruumiista.
Kuitenkin teologeilla on otsaa väittää, että kyllä Raamattu selvästi osoittaa ihmisen olevan kolminainen.
Ja miten se sen "osoittaa"?
Todellakin, tikulla kaivelemalla löytyy 1 kohta jossa tätä luonnehdintaa sivutaan ikäänkuin oletusarvona.
Se on 1. Tessalonikalaiskirjeen 5. luvun 23. jakeessa oleva tervehdyksen kaltainen virke:

"Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen."
Kun sitä vertaa kaikkiin muihin ilmaisuihin, näyttää siltä että kyse on onnellisesta sattumasta kaiken dualistisen sekoilun lomassa :)

7.4.2017

Kolminaisuus

Kolminaisuus

Kolmen muuttujan systeemit

Ohmin laki kuvaa sähkön käyttäytymistä virtapiirissä sen eri ominaisuuksien mukaan.
Se puetaan muotoon U=I/R, kuvaten U jännitettä, I virtaa ja R vastusta.
Kuten yhtälössä yleensäkin, tekijöiden paikkaa voidaan vaihdella mielin määrin, riippuen siitä mihin kysymykseen haetaan vastausta.
Kaava  voidaan esittää myöskin kolmion muotoisena, jolloin paljastuu, että muuttujat muodostavat trigonometrisen funktion kaltaisen keskinäisen riippuvaisuussuhteen.

Yhtälöissä on monesti niissä enemmän kuin kolme muuttujaa.
Mielenkiintomme kohdistuu nyt kuitenkin juuri tuollaisiin ohmin lain kaltaisiin, missä kolme tekijää toteutuu toistensa funktioina. Siis kun yhden arvo muuttuu, se vaikuttaa heti muiden arvoon ennalta määrätysti.


Tuollaiselle kolmen muuttujan yhtälöllä ilmaistavia järjestelmiä suorastaan vilisee ympärillämme.
Haihtuminen riippuu lämpötilasta ja ilmanpaineesta. Ilman kosteus on siis lämpötilan ja paineen funktio.
Se, ehdimmekö kohteeseen a ajoissa, riippuu toisaalta nopeudesta jolla sitä kohti liikumme, toisaalta ajasta jonka matkaan käytämme. Kun toinen lisääntyy, voidaan toista vähentää. Jos ei ajan ja nopeuden suhteen säätö onnistu, saavumme joko ennen aikaisesti tai sitten myöhästymme pahan kerran.
 Tässä muuttujina ovat matka, nopeus ja aika. Yhtälö on identtinen Ohmin lain kanssa, sillä siinäkin minkä hyvänsä arvon muuttuminen vaikuttaa muihin, tai jos vain toiseen niistä, niin sitä enemmän.





Kolmio on maailman yksinkertaisin rakenne.


Jotta rakenteesta ylipäätään voidaan puhua, se vaatii vähintään kolme sivua.
Jos ei tämä vähimmäismäärä täyty, kyse ei ole rakenteesta vaan elementistä, rakenneosasta.

Kolme kulmaa taas on kolmen sivun vääjäämätön seuraus.

Kolmio on myös tukevin kaikista tunnetuista rakenteista, koska siinä rajataan ulkopuolisten voimien torjunta vähimpään mahdolliseen koska kukin sivuista tukeutuu kahteen muuhun sivuun kulmiensa kautta.
Jana, joka muodostaa sivun, ei ole rakenne.
Rakenteesta voidaan puhua vasta kun janojen muodostama kolmio on havaittavissa.

 Luonnossa molekyylit etsiytyvät kolmion muotoon. Niin tapahtuu vetelän muuttuminen kiinteäksi
Sama tapahtuu, kun kirvesmies alkaa rakennella lautakasan laudoista erilaisia kolmioita, ja pian onkin rakennelma pystyssä. Sen ominaisuus lautakasaan verrattuna on tukevuus. Ja että se vaatii nimenomaan kolmion soveltamista, selviää, kun yrittää jotakin muuta muotoa.  Neliö on sinänsä hutera, mutta tukevoituu heti, kun sen kaksi vastakkaista kulmaa yhdistetään laudalla.Mutta silloin siinä onkin kaksi kolmiota.
Maailman yksinkertaisin rakenne on myös maailman tukevin rakenne.

 Kiteytymä

 Luonto etsii siis kolmiorakennetta pyrkiessään kiinteytymään.
Monimutkaisempi muoto kolmion soveltamista on kiteytyminen.
Luonto on kolmiulotteinen, ja siksi kasautuvien kolmioiden sivut ulottuvat eri tahoille. Näin muodostuu kiteitä, joista jokaisesta löytyy rajaton määrä kolmioita.
Puhutaan kiteytymisestä kun tarkoitetaan minkä hyvänsä kiinteän muodostumista. Miten sitä analysoikaan, löytää lopulta kolmioita, joiden olemus on se, että kukin sivu tavoittaa päissään molemmat muut sivut.

Kide eli kristalli on siis kolmioista rakentunut muodostelma, missä kolmiot ovat havaittavissa eri suuntaisista janoista, joita on periaatteessa ääretön määrä.  Mutta, samoin kuin laudoista rakennetuissa kolmioissa, siinäkin toteutuu se, että tukevuutta haetaan siten että jokainen sivu tukeutuu päistään kahteen muuhun sivuun.