Meditaatio

Minulla ei olisi pienintäkään tarvetta puhua eikä kirjoittaa koko aiheesta, mutta en ole tavannut ainuttakaan perustelua meditaatiolle joka olisi yhteneväinen sen kanssa mitä olen itse kokenut.

Netti on pullollaan artikkeleita aiheesta meditaatio, eikä olisi mitään mieltä minun ryhtyä niitä selostamaan enempää perusteluiden kuin niiden opettamien menetelmienkään osalta.
Mutta sen haluaisin tässä todeta, että ainakin kaikki mitä täällä meidän kulttuuripiirissämme siltä alalta tarjoillaan on omaksunut erään hyvin näkyvän piirteen edellä edespanemastani juutalaiskristillisestä perinteestä: ne ovat enemmän tai vähemmän suvaitsemattomia.

Esmes TM-meditaation edustajat ovat keränneet myönteisiä lausuntoja tieteenharjoittajilta, ja niiden nojalla he todistavat, että "muillakin menetelmillä voi olla myönteisiä vaikutuksia, mutta mikään ei ole niin todistetusti kattava kuin TM"
Sellaisiakin logiikan kukkasia löytyy kuin että "se että TM:n myönteiset vaikutukset on niin hyvin osoitettu, ei merkitse sitä että muut menetelmät olisivat hyviä; jos esim. jonkin lääkkeen hyvyys todistetaan kliinisillä testeillä, ei se merkitse että kaikki muutkin lääkkeet olisivat hyviä"... jne.  

Tässä kaikessahan on siitä kyse, että TM on onnistunut valtavalla vyörytyksellä tuottamaan noita tutkimuksia kun taas monet muut koulukunnat ovat tyytyneet odottamaan että menetelmän myönteiset vaikutukset puhuisivat itse puolestaan.

OSHO, tunnettu meditoinninopettaja (edesmennyt v. 1990) esitteli kokonaisen joukon erilaisia toinen toistaan parempia menetelmiä.Hän muisti toki varoitella, että "älä yritäkään muuttaa mitään näistä menetelmistä, sinä et pysty siihen".

Höpö höpö.
Itse Gautama Buddhakin löysi itse oman menetelmänsä, ja niin on löytävä jokainen joka meditoi.

Ei ole oikein kiitettävää arvosanaa annettavana yhdestäkään meditointioppaasta.

Mutta siltikin lopullinen todistukseni on, että kaikki ne ovat hyviä ja kelpaavat menetelmien esittelyksi.  Kannattaisiko ehkä Oshon varoituksista huolimatta pitää mielessä hänen itsensä lausuma ohje: "mitä hyvänsä matkallasi kohtaatkin, älä samaistu siihen."

Kannattaa ottaa kiitollisuudella vastaan sekä tekniset ohjeet että inspiraatio jota niistä saa. Siinä sivutaan jotain joka on yhteistä kaikille jotka harjoittavat hengellisyyttä, ja kiihkoisimmassa hihhulikokouksessakin voi tuntea tämän hengen yhteyden, niin kauan kun ei joudu tentattavaksi opin kysymyksistä.
Mutta oppikysymykset eivät koskaan olekaan hengellisiä, vaan ne ovat sielullisia. Lihallisia, kuten Paavali asian ilmaisi.